Miten järjestää lasten koulunkäynti pitkillä matkoilla?

Opetuksen järjestäminen pitkillä matkoilla

Haaveissamme oli jo useamman vuoden se, että voisimme olla pidempään ulkomailla. Kirjoitin tästä aiheesta blogikirjoituksenkin otsikolla Kerron sinulle haaveeni.

Kun vielä oli mahdollista, anoin vuorotteluvapaata syksylle ja sain samalla toivotun tauon töistä. Kesäloma + 100 päivää vuorotteluvapaata.

M on 3. luokalla ja A 2. luokalla. Tämä oli juuri hyvä vaihe saada keskittyä vain perheeseen ja yhdessä olemiseen. Kaikkihan ei ole tietenkään lastenkaan kanssa aina pelkkää auvoa, mutta yhdessä meillä on myös aina hauskinta. Lasten koulunkäynnin kannalta tämä oli myös hyvä vaihe jäädä vuorotteluvapaalle.

Nimittäin Isimies keräsi vuosilomansa syys-lokakuulle ja lähdimme melkein kahdeksi kuukaudeksi kiertämään Eurooppaa. Suuntana Balkan, Rooma sekä eteläinen Espanja ja Portugali.

Tämä tarkoitti myös sitä, että lapset ovat pois koulusta lähes kaksi kuukautta, jolloin opetusvastuu on meillä vanhemmilla. Lapset ehtivät käymään elokuussa pari viikkoa koulussa ja seuraavan kerran he menevät kouluun syysloman jälkeen.

Aloitimme tästä suunnitelmasta puhumisen molempien lasten opettajille jo hyvissä ajoin keväällä. Ajatuksena se, että näin pitkä poissaolo koulusta ei tule opettajille yllätyksenä elokuussa. Silloin pohjustettiin alustavasti sitä, miten toimitaan koulutehtävien suorittamisen kanssa. Jo silloin jäi vahvasti se olo, että saamme matkallemme täyden tuen opettajilta ja yhteistyö tulisi olemaan sujuvaa ja helppoa, kuten tähänkin asti.

Toki tämän tuen helppouteen vaikutti varmasti osaltaan se, että puhuimme samaa kieltä. Luokanopettajakieltä. Opettajat sanoittivatkin, että on helppo näyttää vihreää valoa matkalle, kun lasten matkaan lähtee mukaan pitkän luokanopettajan kokemuksen omaava äiti.

Syksyllä kokoonnuimme ennen lähtöä vielä uudelleen. Lapset olivat mukana tapaamisessa osan ajasta ja osan ajasta me aikuiset keskustelimme ja sovimme tulevasta. 

Puhuimme lapsillemme koko ajan reissukoulusta. Jos kaverit olivat koulussa sanoneet, että saatte paljon läksyjä, niin korjasimme toistuvasti, ettei kyse ole läksyistä, vaan siitä, että käymme yhtälailla koulua matkalla. Osa opiskelusta on samankaltaista kuin koulussa, osa eri tavalla tapahtuvaa.

Koska opetussuunnitelma ja kyseiset luokka-asteet ovat tuttuja, oli helppo itsekin ottaa vastuu vastaan. Luokanopettajana kuitenkin näen, ettei pitkä poissaolo koulusta ole täysin ongelmaton. Pitkässä matkassa reissukouluineen voi olla paljon hyvää, mutta siinä on myös haasteita. Varauksetta en tällaista ratkaisua kaikille suosittelisi.

Hyvinä puolina näen ylipäätään matkustamisen hyvät puolet. Mahdollisuus tutustua eri kulttuureihin ja kasvattaa ymmärrystä, arvostusta ja kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Mahdollisuus nähdä käytännössä kohteita, jotka antavat todellisuudessa enemmän kuin vain luettuina, kuvina tai videoina. Mahdollisuus nähdä ja kokea maapallon rikasta ja monipuolista luontoa. Nähdä, kokea ja oppia sellaisia asioita, joihin koulussa ei ole mahdollisuutta sekä paljon muuta.

Haasteena näen pitkän poissaolon koulusta. Koulussa meillä on korkeastikoulutetut, pätevät ja kokeneet opettajat, jotka tietävät, mikä kenellekin on tärkeää pedagogisesti. Mitkä asiat opiskeltavissa asioissa ovat olennaisia. Miten asiat kannattaa opettaa. Mitä kaikkea opetussuunnitelman mukaan pitäisi opiskella kustakin aiheesta, enkä tarkoita nyt vain oppiainesisältöjä. Jos kotoa ei tätä ammattitaitoa löydy, jää lapsi pahimmassa tapauksessa opiskeltavissa aiheissa jälkeen ja jälkikäteen niiden paikkaaminen vaatii ylimääräistä työtä, mikä voi kostautua monin tavoin.

Vaikka kotoa löytyisikin pätevä pedagogi, niin väistämättä lapsi jää vaille vähintäänkin sitä tavoitteellista sosiaalista harjoittelemista, jota koulussa tehdään joka päivä. 

Yhdessä opettajien kanssa me koostimme lastemme reissukoulun karkeasti näin:

1. Molemmat opettajat kertoivat näkemyksensä siitä, minkä opiskelu matkalla on olennaisinta. Tämä oli helppoa, sillä olimme tavoitteista täysin samaa mieltä. Mikään ei tullut yllätyksenä.

2. Molemmat lapset tekivät etukäteen osan tehtävistä, osan jo kesällä. Esimerkiksi M harjoitteli kertotauluja ja A kympin ylityksiä ja alituksia. Myös kuvataidetta ja käsitöitä tehtiin jo kesälomalla. Lapset kävivät Flamingon leirillä ja harjoittelivat siellä mm. uintitekniikoita.

3. Molemmille lapsille otettiin mukaan suomen kielen ja kirjallisuuden työkirjat ja opettajat kertoivat etukäteen aiheet, joita käsittelevät koulussa todennäköisesti. Sovittiin, että olemme yhteydessä ja me vanhemmat varmistelemme, onko etenemissuunnitelmassa tapahtunut muutoksia.

4. Ostimme etukäteen apuviivallisia kirjoitusvihkoja sekä ruutuvihkoja. Näihin vihkoihin M ja A kirjoittivat mm. päivittäin matkapäiväkirjaa. Näihin vihkoihin tehtiin myös mm. saneluita, kirjaesitelmiä, sarjakuvia, tarinoita ym. tehtäviä, joita kehittelimme matkan aikana tai joita opettajat olivat aiheina antaneet. Siis sellaisia tehtäviä, joita koulussakin voitaisiin yhtä hyvin tehdä. 

5. Otimme mukaan molemmille yhdet lukukirjat. Lisänä oli Nextory, josta kuunneltiin koko perheen kanssa yhteisesti kirjoja, joista teetettiin tehtäviä. Lapset kuuntelivat myös yhdessä ja erikseen kirjoja. Tämän lisäksi M on tähän mennessä lukenut palvelun kautta matkalla 6 kirjaa ja A kaksi.

6. Matikkaa on harjoiteltu ilman kirjoja matkalla. Tehtäviä on tehty vihkoihin, suullisesti, pelikorttien avulla sekä ViLLEssä, jonne olen luonut lapsille tunnukset. Tuo ViLLEn hyödyntäminen muutoinkin matkalla (suk, en) on ollut varsin näppärää kertaamisen ja drillaamisen apuna.

7. Englantia on harjoiteltu käytännössä paljon. A hoksasi tällä viikolla, että hän ymmärsi, kun englanninkielinen lapsi puhui hänelle ja A oli osannut vastatakin.

8. Molemmille lapsille otettiin mukaan käsityöt, virkkaamista. Lisäksi M teki vohvelikangaspujottelua kuvaohjeiden mukaan.

9. Molemmat lapset ovat Wilman kautta kirjoittaneet kirjeitä luokilleen, jotta yhteys luokkiin säilyisi.

10. Musiikkia ja liikuntaa olemme harjoitelleet käytännössä. Olemme kuunnelleet erilaista livemusiikkia, seuranneet yhdessä Masked singeriä sekä tehneet rytmiharjoituksia Youtuben play along-videoiden avulla. Olemme kävelleet ja uineet todella paljon sekä tehneet erilaisia jumppaharjoituksia. M on käynyt treenaamassa itsekseen, A:n kanssa sekä Isimiehen kanssa jalkapalloa. Leikkipaikkoja on koluttu. A on käynyt juoksemassa kanssani.

11. Olemme kiertäneet erilaisia museoita ja taidenäyttelyitä. Olemme tutkineet luonnonkauneutta. Olemme käyneet eläintarhoissa ja puistoissa. Olemme patikoineet ja tutustuneet erilaisiin luonnonympäristöihin.

12. Mukaan otettiin värityskirjat.

13. Olemme tutkineet ja perehtyneet matkalla veden merkitykseen käytännössä. Tämä aihe on tullut esille oikeastaan paikassa kuin paikassa.

14. M on tehnyt kohde-esittelyitä maista, joissa olemme vierailleet.

15. Mukaan otettiin tehtäviä, joita olin molemmille lapsille kohdennetusti koostanut.

16. Tunnetaitoja ja itsesäätelyä on harjoiteltu jatkuvasti varsinkin, kun tiivistä yhdessäoloa on kertynyt näinkin pitkä aika. Sosiaalisia taitoja on uusissa paikoissa ja erilaisissa tilanteissa.

Lasten reissukoulu vaati hyvää suunnittelua ja valmistautumista etukäteen. Keräsin jo kevätlukukaudella M:lle ja A:lle sopivia tehtäviä otettavaksi mukaan. Opettajien kanssa oltiin yhteydessä keväällä ja syksyllä tiiviisti. Keskustelimme Isimiehen kanssa siitä, miten järjestämme käytännössä opiskelun lastemme kanssa reissussa.

On hyvä tiedostaa, että esimerkiksi 2. luokan oppilaalla on 20 vuosiviikkotuntia opiskeltavaa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että matkallakin tuo sama opiskelumäärä pitäisi täyttyä sisältöjen osalta ja nimenomaan niiden sisältöjen osalta, joita koulussa käsitellään matkan aikana.

Matkalla olemme pitäneet koulurutiinia yllä oikeastaan päivittäin. Joinain päivinä koulutehtäviä on tehty vähemmän, mutta joinain päivinä vähemmän. Viimeisen viikon ajattelimme pitää syyslomaa ja keventää kouluhommien osalta.

Kouluun olemme olleet yhteydessä Wilman välityksellä, jotta olemme varmasti tehneet riittävästi ja oikeita kouluhommia. Tavoitteena on, että lapset pääsevät palaamaan takaisin kouluun ilman suurempaa hyppäystä.

Välillä lapset ovat kokeneet reissukoulun ärsyttävänä. Välillä he tosin eivät ole tajunneet tehneensä opiskeluhommia, kun tekeminen on ollut niin mukavaa.

Molemmat lapset kaipaavat jo kouluun ja kavereiden luokse.

Koen, että reissukoulusta on ollut muutakin hyötyä kuin itse matka. Olen itse paremmin kärryillä siitä, mitä omat lapseni osaavat. Olen yllättynyt montakin kertaa siitä, miten taitavia ja osaavia he ovat. Olen myös joutunut miettimään, miten opetan jonkun asian lapselleni niin, että kummankaan hermot eivät mene. On nimittäin ihan eri asia opettaa omaa lasta kuin töissä jonkun toisen lasta. Koen myös saaneeni ammatillisesti paljon uusia näkökulmia niin vuorotteluvapaan kuin omien lasten opettamisen ja pitkän matkan myötä.

Erityisen hyvänä asiana koen, että lapsemme ovat saaneet parin kuukauden ajan varsin tehokasta ja tehostettua opetusta. Normaalisti koulussa joudun jakamaan aikani noin 20+ oppilaalle (riippuen ryhmästä). Nyt aikani jakautui kahdelle lapselle. 

Esimerkiksi A:n tekninen lukeminen on nopeutunut matkan aikana aivan valtavasti. Sen myötä ymmärtävä lukeminen on kehittynyt huomattavasti. Olemme lukeneet paljon ääneen ja olen kuunnellut ja ohjannut A:n lukemista enemmän kuin koskaan ehtisin näin säännöllisesti ja usein auttamaan yksittäistä oppilasta luokassa.

Paljon on siis ollut myös hyvää ja olen tyytyväinen ratkaisuumme monestakin syystä. Jos ei kuitenkaan omaa pedagogista koulutusta ja tunne opetussuunnitelmaa, niin suosittelen vähintäänkin varaamaan aikaa riittävästi suunnittelemiseen ja perehtymiseen. Matkat ovat ainutlaatuisia, mutta ainutlaatuista on lasten koulunkäyntikin.