Benahavis Marbellan ja Esteponan kainalossa

Benahavis - Costa del solin helppo helmi

Meidän oli tarkoitus ajaa Portugalista ainakin Gibraltarin kautta takaisin Espanjan rannikolle, Benahavisiin, mutta syksy alkoi todenteolla. Koko päivän satoi ja oli niin sumuista, että Gibraltarille olisi ollut turha mennä. Siellä ei olisi nähnyt mitään. Samoin jätimme Cadizin välistä.

Matkan varrella pysähdyimme Sevillassa ostoskeskukseen ajatuksena lähinnä rytmittää ajamista ja päivää. Ostettavaa emme löytäneet, mutta ostarilla oli italialainen buffeeravintola Muerde la pasta. Vähän kuin Suomessa Rax, mutta tarjonnaltaan valtavan paljon monipuolisempi sekä luonnollisesti halvempi. Kiva lisä oli, että ravintolassa oli lapsille pieni leikkinurkkaus liukumäkineen ja kiipeilyineen.

Meillä oli varattuna Benahavisissa majoitus Paraiso pueblosta, joka vaikutti pieneltä valkoiselta lomakylältä. Olimme etukäteen ajatelleet, että tämä on korkeatasoisin majoitus, missä parin kuukauden aikana majoitumme ja sitä se kyllä olikin.

Paraiso pueblo sijaitsee vuoriston rinteellä aika korkealla, joten näkymät parvekkeelta olivat jälleen hulppeat. Tuli vahvasti mieleen Kotorinlahti.

Paraiso pueblo on uusi tai vähintäänkin uudehko, pari vuotta vanha alue. Se on espanjalaiseen tapaan aidattu alue. Alueella on erilaisia ja oletettavasti eri kokoisia asuntoja. Iso osa niistä näytti olevan lokakuun keskivälin tienoilla tyhjillään eli aika hiljaista oli. Jonkun verran siellä näytti olevan ihmisiä, jotka tekevät etätöitä, mutta pääasiassa majoittujat olivat varmasti lomalaisia tai niitä, jotka ovat lähteneet Pohjoisen Euroopan syksyä karkuun. Erityisesti ruotsalaisia oli aika paljon. Suomea ei kuullut juurikaan.

Asunto oli kaunis ja siisti, pohjaltaan sellainen, että siellä voisi helposti majoittua pidempäänkin. Ehkä vähän erikoisena ratkaisuna siellä oli aasialaiseen tyyliin päämakuuhuoneessa suihku, jossa on lasiseinät.

Näkymät parvekkeelta olivat tosiaan upeat. Koska syksy ja sateet olivat alkaneet selkeästi, niin kovin montaa kertaa emme syöneet kuitenkaan parvekkeella. Kattoterassia ei tässä asunnossa oltu juurikaan hyödynnetty, mutta se sopi M:lle paremmin kuin hyvin. Kaikilla alueen kattoterasseilla oli laitettuna tekonurmimatto. M teki itselleen harjoitteluradan ja treenasi siellä pallon kuljettamista. Kunnes tapahtui se, mitä Mammi alunalkaen varoitteli. Pallo menikin reunan yli. Onneksi selvittiin säikähdyksellä eikä kukaan tai mikään vauroitunut ylhäältä pomppaavan pallon seurauksena. Harjoittelu kattoterassilla loppui kuitenkin siihen.

Alueella on useita uima-altaita. Yksi iso infinity pool ja useampia pienempiä altaita. Kävimme ainoastaan isolla altaalla, sillä se oli paras ja lähimpänä meitä. Allas oli lämmitetty, mutta varsin maltillisesti, ehkä noin 20 asteeseen.

Ison altaan läheisyydessä oli myös leikkipaikka lapsille. Se ei ollut iso, mutta varsin toimiva. Isommatkin lapset keksivät siinä tekemistä, joten meille se oli varsin tervetullut lisä lasten leikkeihin.

Meille aikuisille alueen parasta tarjontaa oli kuntosali. The Body Expert gym tarjosi hyvät tilat jopa Isimiehen treenaamiseen. Kuntosali on monipuolinen ja kohtalaisen tilava. Siellä on jopa sauna. Omistaja, Jason, oli todella ystävällinen.

Mikä parasta, kuntosalin käyttö kuului majoituksen hintaan. Asuntojen omistajat maksavat alueella yhteisöveroa, johon kuntosalin käyttöoikeus kuuluu. Parhaimmillaan kävimme salilla kaksikin kertaa päivässä, joten käyttökertoja reilun viikon aikana tuli hyvä määrä.

Tykkäsimme ehdottomasti Paraiso pueblosta ja voisimme tulla lähteä sinne uudestaan. Ruuhkaiseen aikaan eli oletettavasti kesällä, jolloin muuten vuokrahinnatkin pomppaavat helposti sadalla eurolla yötä kohden, voi toki olla myös altailla ja kuntosalilla ruuhkaisempaa sekä ylipäätään äänekkäämpää menoa. Espanjalaiseen tapaan naapurista äänet kuuluvat, sillä eristeitä ei ole. Meille onneksi sattui hyvä tuuri ja naapurustossa ei juuri ketään ollut paikalla.

Olimme varanneet M:lle paikan Pro Football Academy harjoituksiin sekä Mijakseen että Malagaan. Ajomatkaa tuli Mijakseen vajaan tunnin verran ja Malagaan tunnin verran. Malagassa harjoittelu oli hyvin yksilökohtaista, sillä valmentajia oli 2 ja valmennettavia 4. M sai treenata itseään selkeästi vanhemman ja fyysisesti isomman pojan kanssa. Edelleen, iso suositus Pro Football Academylle, mikäli satutte reissaamaan Costa de solin alueella ja mikäli perheessä sattuu olemaan matkassa mukana innokas jalkapalloilija.

Benahavisin edustalla, joka kartan mukaan on virallisesti jo Esteponaa, vaikka Esteponan kaupunki ei varsinaisesti vielä alakaan, rannat eivät ole erityisen kauniita. Siellä on paljon kiviä ja itse asiassa rannasta jää vähän sellainen olo, että se on alunperin ollut kivikkoinen ranta, jonne on vain tuotu tolkuton määrä hiekkaa. En tiedä, onko näin, mutta siltä se näytti. Meri huuhtoi hiekkaa pois ja kiviä paljastui hiekan alta. Iso osa rannasta oli vasta rakenteilla. Rannalla kuitenkin kulkee kiva kävelyreitti, joka näytti olevan aktiivisessa käytössä.

Kävimme rannalla sellaisena iltapäivänä, jolloin ei ollut kova tuuli eikä satanut. Lapset heittelivät leipiä rannan kivillä. A olisi halunnut mennä uimaan, mutta uikkarit oli jätetty asunnolle. Ihan turvalliselta uiminen ei myöskään vaikuttanut, sillä joku setämies kävi uimassa lähellä ja hänenkin oli vaikea päästä aaltojen ja nopeasti syvenevän rannan vuoksi takaisin rannalle ja pois vedestä.

Avoimia jalkapallokenttiä emme täältäkään valitettavasti löytäneet. Ainoastaan huonoja, betonipintaisia kenttiä, jotka eivät olleet kovin hyvässä kunnossa. Jälleen ihmettelimme, miten tämä on mahdollista näin isossa jalkapallomaassa.

Benahavisista on noin tunnin ajomatka Gibraltarille. Olimme ajatelleet, että käymme sieltä käsin ainakin Gibraltarilla. Myös päiväreissua Marokon puolelle olimme ajatelleet. Molemmat jäivät tällä erää käymättä paristakin syystä.

Ehkä suurin syy oli se, että lokakuun puoliväli toi mukanaan tosiaan sateet. Yhtenä päivänä satoi paikallisten mukaan kahden tunnin aikana normaalin lokakuun sademäärästä kolmasosa eli paljon vettä. Tie A-7 oli lainehtinut vettä. Sateella Gibraltarilla ei olisi nähnyt maisemia eikä varsinkaan kovassa sateessa olisi ollut kiva kävellä. Siihen meillä ei ollut varattuna varusteitakaan.

Vettä tuli niin paljon, että myös iso altaamme jouduttiin sulkemaan. Muutamassa tunnissa vesi muuttui sameaksi ja roskaiseksi. Allas aidattiin ja suodattimet suljettiin. Paikalliset osasivat kertoa, että Benahavisin alueella vuorenrinteillä rakennetaan niin valtavan paljon, että ilman puhtaus on alueella huono. Tämän kyllä huomasi ihan rakennusprojektien määrästä joka puolella sekä siitä, että meistä kaikki menimme tukkoon. Rankka sade toi alas ilman epäpuhtauksia. Harmillista, että allas jouduttiin sulkemaan, mutta toki hyvä, että ilma puhdistui.

Toinen syy oli se, että vajaan parin kuukauden reissaaminen oli kerännyt ehkä himpun verran reissuväsymystä. Lapsilla alkoi olla jo vähän ikävä kotiin, ikävä omia leluja, koulua ja kavereita. 

Costa del solin alueella ja lähituntumassa on ihan valtavasti nähtävää ja tekemistä. Viikon tai parin reissulla ei kaikkea ehdi näkemään. Ajattelimme, ettei ole vaarallista, vaikka Gibraltar tai joku muu paikka jäisi näkemättä, sillä tänne alueelle tulemme ihan varmasti uudelleen.

Samoin ajattelimme Malagan Picasso-museosta. Olimme odottaneet sitä kovasti. Totesimme kuitenkin paikan päällä, että sinne täytyy ostaa lippu etukäteen, mikä olisi vielä onnistunut. Lisähaaste tuli kuitenkin siitä, että vaikka lipun on ostanut tietylle sisäänpääsyajalle, niin silti täytyy varautua jonottamaan sisäänpääsyä vähintään tunti. Sisäänpääsy nimittäin ostetaan tietylle slotille, mutta se takaa vain sisäänpääsyn parin tunnin slotin aikana. Jonoa lokakuussakin oli pitkästi, joten päädyimme toteamaan, että tulemme jonain toisena kertana.

Jos Fuengirolan ja Sevillan alueella kohtasimmekin poikkeuksellisesti espanjalaisia, jotka eivät olleet niin ystävällisiä, niin Benahavisin alueella tilanne kääntyi normaaliksi. Kohtasimme paljon hyväntuulisuutta, ystävällisyyttä, avuliaisuutta ja valtavan määrän hymyjä. 

Espanja on Espanja. Helppo matkustaa, paljon näkemistä, halvempi hintataso kuin monessa Euroopan maassa. Sinne on aina helppo ja kiva palata, vähän kuin kotiin.

Sen huomasimme, että espanjalaiset kaupungit eivät välttämättä ole meitä varten. Ainakaan isommat kaupungit. Emme ole oikein välittäneet vaikkapa Barcelonasta, Malagasta tai Sevillasta. Toki monta isoa kaupunkia on vielä näkemättä, esimerkiksi Madrid, joten kovin pitkälle johtavia lopputuloksia on turha vetää kovin oikoisesti.

Espanja tarjoaa kuitenkin valtavan määrän muutakin tekemistä kuin kaupunkien ja kulttuurikohteiden kiertelyn. Luonto tarjoaa niin pienempiä kuin isompiakin elämyksiä. Esimerkiksi Benahavisin alueella ja lähituntumassa on paljon erilaisia patikointireittejä.

Caminito del rey jäi Isimieheltä myös vielä kokematta. Sinnekään ei sateinen sää houkutellut. Mutta tämänkin osalta totesimme, ettei haittaa, vaikka jäikin näkemättä ja kokematta. Kaikkea ei kerralla ehdi ja takaisin tullaan ihan varmasti.

Lähtiessä kotimatkalle meillä oli päivä kulutettavana, sillä majoituspaikka piti luovuttaa klo 10 ja meillä lähti lento Suomeen vasta illalla. Menimme lentokentän lähelle outlet-kylään. Itse asiassa se on valtava alue, jossa on mm. tuo outlet-kylä. Vieressä on ostoskeskus sekä mm. Decathlonin iso myymälä. Lasten kannalta, no toki samalla myös meidän aikuisten kannalta, parasta oli, että alueella oli iso leikkipaikka. Ehdottomasti suositeltava paikka, jos on kulutettava jossain aikaa ennen lentoa.

Ja jos Espanjassa Hacendado onkin ruokatuotteista suositeltava merkki pelkästään jo jäätelöiden vuoksi, niin varauksetta voisin myös kehua Decathlonia. Saimme sieltä hankittua ison määrän harrastus- ja ulkoiluvaatteita lapsille - luonnollisesti merkittävästi halvempaan hintaan kuin Suomesta olisimme vastaavat saaneet.