Andorran vuoristomaasta Etelä-Ranskan vehreyteen lasten kanssa

Jätimme taaksemme Andorran karun vuoristomaiseman ja löysimme tällä kertaa paremmin tietullittomat reitit. Kun laskettelimme alas vuoristoteitä kohti Etelä-Ranskaa ja Carcassonnea, muuttui maisema täysin. Etelä-Ranskan vehreys oli jopa häkellyttävää. Kumpuilevaa maastoa, vehreitä jokiuomia sekä silmänkantamattomiin viininviljelypeltoja. En ollut edes astunut autostakaan ulos, kun ajomatkalla jo sanoin, että tänne täytyy tulla uudelleen - 4 päivää ei riitä tähän. M oli aivan haltioissaan ja hoki monta kertaa, miten kaunista täällä on.

Olimme aamulla katsoneet, että Carcassonne - samannimisen pelin innoittajana toiminut kaupunki - on sopivasti matkalla seuraavan päivän majapaikkaan nähden ja varanneet pikavarauksella Airbnb:n kautta majoituksen. Valinta osui kaikin puolin oikeaan. Koko ajomatka oli yhtä ihastelua, kun ajelimme viinitietä (Route des vins) pitkin, ja ihastelu jatkui perilläkin.

Carcassonne on kaupunkina ihan valtavan kaunis. Pieniä katuja ja niin suloisen näköisiä pieniä taloja eri vihreän sävyisine ikkunaluukkuineen. Joka puolella oli siistiä ja paljon puistoalueita.

Majapaikkamme sijaitsi rauhallisella alueella, jossa ei montaa ihmistä tullut vastaan. Asunto oli juuri hyvä yhdeksi tai kahdeksi yöksi.

Majapaikasta oli lyhyt matka linnakaupunkiin, jossa kävimmekin kiertämässä ja katsomassa paikkoja. Parin tunnin aikana linnoituskaupungista ei toki ehtinyt kiertämään kuin pienen osan, sillä niin valtava tuo kaupunki on. Osa linnoituksesta oli suljettuna. Meille kuitenkin kiertäminen oli riittävä ja saimme kuvan siitä, miten isosta alueesta on kyse. Samalla lapset saivat käsitystä siitä, minkälaista elämä keskiajalla on voinut olla.