Saksan ja Itävallan Alpit, part 2

 Patikointi Alpeilla lasten kanssa

Majoituimme Itävallan Lähniin Airbnb-asuntoon. Kylä oli todella pieni ja sympaattinen. Alpit ympäröivät kylää ja maisemat olivat huikaisevan kauniit. Olimme todella vaikuttuneita alueen rauhallisuudesta ja luonnosta. Majapaikkamme oli yli 250 vuotta vanha rakennus. Juuri mitään palveluita ei maalaiskylässä ollut, mutta emme niitä kaivanneetkaan.

Ensimmäisen retken teimme Neuschwansteinin linnan luo. Kyseessä on linna, josta löytyy netistä pilvin pimein satulinnamaisia kuvia. Linnan näkee parhaiten Marienbrücke-sillalta. Silta on aika hurja sellaiselle, jolle korkeat paikat aiheuttavat enemmänkin kuin väristyksiä.

Samalla alueella oli kaksi muutakin linnaa, jotka olivat ulkonäöltään monen mielestä paljon vaatimattomampia. 

Koska kyseessä on tunnettu linna, oli myös turisteja aivan älyttömästi. Lenkki, joka kulki linnojen ympäristössä, oli täynnä turisteja. Koska reitti oli suljettu toisesta päästä eikä reittiä päässyt kulkemaan ympäri, ihmiset kulkivat samaa tietää sinne ja takaisin.

Olimme luottaneet siihen, että saamme ostettua linnaan liput paikanpäältä. Liput oli myytykin jo etukäteen loppuun, mutta totesimme, että se oli oikeastaan ihan hyvä. Lapset eivät olisi jaksaneet katsella niin valtavasta linnasta kuin pienen osan ja jos tuohon yhdistelmään lisätään vielä suuri turistimäärä, ei kokemus olisi todennäköisesti ollut kovin mieltäylentävä.

Kierroksen jälkeen kävimme katsomassa Alpsee-järven, jossa oli syvän turkoosia vettä.

Illalla kävimme vielä kävelemässä Heiterwangersee-järven ympäri. Reitti oli helppoa polkua ja osin tietä aivan uskomattoman kauniissa maisemissa. Järvi oli ihan tyyni ja ympärillä Alpit ja hiljaisuus.

Seuraavana retkipäivänä lähdimme huiputtamaan vuoria. Olimme etukäteen ajatelleet Zugspitzen huiputtamista, mutta koska ajatus valtavasta turistimäärästä ahdisti, päädyimme menemään viereisille huipuille. Valitsimme kohteeksi Garmisch classicin.

Menimme Kreuzeckin huipulle vaijerihissillä ja patikoimme sieltä ylämäkeen Alpspitzelle. Valitsimme vielä reitin, jonne muita ei näkynyt menevän. Reitti oli paikoitellen hyvinkin jyrkkää rinnettä, mutta vaativuusasteeltaan korkeintaan haastavahkoa. Emme kohdanneet reitillä juuri muita ihmisiä. Alpspitzeltä tulimme alas toisella vaijerihissillä.

Olimme todella tyytyväisiä päivän retkikohdevalintaan. M juoksi osan matkasta ylämäkeen eikä kuulemma kahden kilometrin korkeudessakaan jyrkkä mäki tuntunut raskaalta. Maisemat oli todella huikeat. Mahtava kokemus, jota voin suositella!

Neljäntenä matkapäivänä matkasimme Innsbruckin kautta Salzburgiin.