Uusi yöpyminen Sipoonkorvessa

 Fiskträsk - retkeilijän paratiisi?

Viime viikon retkeilystä innostuneena päätimme lähteä tänäkin viikonloppuna luontoon lataamaan akkuja. Olimme lähdössä alunperin Varlaxuddeniin yöpymään, mutta päädyimme lopulta kuitenkin uudelleen Fiskträskille.

Lähdimme tälläkin kertaa perjantaina illalla. Korvenportin parkkialueelta on reilu kilometri rannalle. Porukkaa oli aika paljon ja valitsimme yöpymispaikaksi saman paikan kuin viimeksi. Ainakin me kaipaamme luontoretkillä omaa rauhaa; jos emme sitä kaipaisi, voisimme suunnata kulkumme vaikkapa leirintäalueelle. Haemme luontoretkiltämme ylipäätään luonnonrauhaa, eikä mielikuvissani siihen kuulu rannalla metelöivät muut retkeilijät. Tiedostan, että yksin harvemmin pääsee tällaisilla kansallispuistojen leiriytymispaikoilla olemaan, mutta toivoisin, että silloin kunnioitettaisiin kanssamatkaajia. Vesistöjen äärellä ääni kantautuu erittäin hyvin. Ja jos hammockinsa voi ripustaa lähes minne tahansa, missä puita on, niin onko se pakko ripustaa aivan naapuriin kiinni?

Vesi oli niin lämmintä, että A halusi käydä uimassa illalla. Muilta osin ilta sujui telttaa pystyttäessä ja riippareita ripustaessa sekä iltapalatouhuissa.

Yö oli tosi lämmin eikä tarvinnut ajatellakaan, että olisi kääriytynyt makuupussiin. Nopeasti on muuten yön pimeys hiipinyt viikossa. Viikko sitten yöllä ei ollut aivan pussipimeää, mutta nyt puolenyön jälkeen tähdet loistivat taivaalla. 

Olen ihastunut riipparissa nukkumiseen. Paras hetki on herätä aamulla kevyeeseen keinutteluun tiedostaen, että sitä voi vielä nautiskella kiireettömästi ja nauttia luonnon äänistä. 

Lapset poimivat innoissaan taas marjoja ja yrittivät napata tuulen mukana leijailevia puiden lehtiä. M halusi opetella teltan purkamista ja molemmat lapset pakkasivat omat reppunsa siltä osin kuin osasivat. Sammakoita oli tosi paljon ja lapset löysivät yhden sammakon kyyhöttämässä varjossa puunjuuren onkalossa. M ja A innostuivat juttelemaan sammakolle kurnuttaen.

Aamupalaksi oli puuroa ja mustikoita sekä pillimehu. M totesi aamupalalla monta kertaa, miten mahtava aamiainen on. Ehkä ruoka tosiaan maistuu paremmalta luonnossa, sillä mitään poikkeuksellista aamiaisessa ei ollut. 

Paluumatkalla törmäsimme Metsähallituksen tutkijaan, jonka tekemään tutkimukseen osallistuimme. Oli mielenkiintoista kuulla biologin näkemyksiä metsien kehittämisestä ja saimmepa kokeneelta retkeilijältä hyviä vinkkejä omille retkillemme. Kotona heti googlettelimme Repoveden kodat; sinne täytyy suunnata joku kerta!

Vaikka isimies vähän valvoikin, kun oli niin kuuma, niin olipahan taas onnistunut reissu! Akkuja on ladattu luonnosta. M totesi aamupalalla, että tämä oli ilmainen matka; mitään emme ostaneet tätä matkaa varten. Kaikki hankitut retkeilytarvikkeet on hankittu ajatuksella, että niitä käytetään useita kertoja ja vuosia.